Mielenrauhasta ja iloista elämässä

Välillä saattaa tuntua siltä, että mikään ei tunnu miltään. Miten voi edes tuntua siltä, että mikään ei tunnu miltään? Mielestäni se on suojautumiskeino siihen, että elämässä pitäisi tehdä joku muutos tai valinta. Käännämme katseemme pois siitä, mikä seisoo ilmiselvänä ja suurena edessämme. Emme suostu ajattelemaan, emmekä suostu katsomaan päin. Menemme vain eteenpäin, jopa vauhtia lisäten. Kun vauhti kasvaa koko ajan, alamme tuntea kipua sielussa ja mielessä.

Omaa elämäniloa ja mielenrauhaa voi tarkastella ihan konkreettisten asioiden ja tilanteiden avulla. Milloin viimeksi tunsin oloni niin hyväksi, että sisälläni oli rauhan tunne? Koska viimeksi tein niitä asioita, joista saan energiaa?

Koko elämää ei tarvitse kertaheitolla kääntää toisenlaiseksi. Meitä hyödyttävät ja voimaannuttavat asiat ovat yleensä jo jollain lailla läsnä ja meissä. Voi olla, että olemme vain etääntyneet meille tärkeistä asioista tai unohtaneet millaisia olemmekaan parhaimmillamme. Saattaa siis olla niin, että emme ole jaksaneet pitää kiinni niistä asioista, jotka ovat ankkureitamme. Ankkureilla tarkoitan arvojen lisäksi voimavaroja.

Toimintamme tulisi olla arvojemme mukaista. Olisi myös hyvä voida hyödyntää omia vahvuuksia jokapäiväisessä toiminnassa. Ja kaiken vastapainoksi vielä löytää aika mielenrauhaa tuoville asioille. Tai vain olemiselle. Eli sille mikä lisää voimavaroja.

Mitä sellaisia asioita sinulla on elämässäsi, joista nautit ja joista saat energiaa? Mistä asioista elämässäsi et mistään hinnasta luopuisi?